maanantai 22. tammikuuta 2018

Tammikuu tähän asti tiivistettynä


Vuosi starttasi koko perheen liikuntalomalla eräässä Etelä-Suomen urheiluopistossa. Ensimmäisenä lajina oli functional training, toisena dynaaminen venyttely ja kolmantena minulle ihan uusi laji sisäcurling. Superhauska laji! Haastoin kaksintaisteluun erään toisen perheen isän ja hävisin pistein 10 - 0. Ei haitannut, koska pelaaminen oli niin hauskaa. Yritän hakea pientä ennustusta noista lajeista tätä liikuntavuotta ajatellen ja toiminnallisuus on ollutkin jo nyt kantavana teemana, koska huomaan enemmän ja enemmän kertovani asioista myös asiakkaille siitä näkökulmasta, miten kehon toimintakykyä parhaiten ylläpidetään. Uusi laji kolmantena olkoon ennusteena avoimen mielen säilyttämisenä kaikkea uutta ja jännittävää kohtaan.

Toiminnallisuusteema jatkui yhdessä vuoden ensimmäisistä ahaa-elämyksistäni. Olen vuosia yrittänyt saarnaamalla pakottaa monista liikuntarajoitteista ja huonosta kunnosta kärsivää vanhaa äitiäni liikkumaan, mutta tuloksetta, tietenkin. Pääsin työn kautta viimein testaamaan Lavis -tuntia ja aivoissani loksahti: tanssimaan äitini pystyy, vaikka hänen jalkansa olisivat kuinka kipeät. Sain äidin houkuteltua kanssani kokeilemaan Lavista ja hänen innostuttua lajista ostin hänelle kurssin lahjaksi. 



Loppuvuodesta minulle tarjoutui mahtava tilaisuus syventää tietoisen läsnäolon ohjaamisen osaamistani myöhemmin tänä vuonna toteutuvan projektin johdosta. Tulevaa työprojektia varten olen tietenkin perehtynyt kaksin käsin tietoisen läsnäolon maailmaan ja sen takia ottanut päivittäisen meditoimisen taas tavaksi. Tietoiseen läsnäoloon perustuvalla meditaatiolla on tutkitusti radikaaleja vaikutuksia aivojen toimintaan ja on ollut ihanaa huomata, että vaikka (tai juuri sen takia) minulla ei ole mitään varsinaisia tavoitteita meditoimiselleni, on kärsivällisyyteni kasvanut huomattavasti. Etenkin pienten lasten äitinä ja noin niin kuin ihmisenä tietty, erittäin hyödyllistä.

Olen vaihtanut crosstrainingsalia. Syy vaihtoon oli aikataulutuksellinen, mutta vaihdosta on seurannut jotain yllättävää hyvää. Edellisellä salilla koin usein huonommuuden tunnetta, koska minulla oli usein aina vähiten painoja ja muutenkin välillä tuntui, että en oikein osannut mitään, enkä kehittynyt. Tykkään todella paljon paikan valmentajasta, mutta hänellä ei ole tapana kovinkaan paljon kehua ketään ja se on varmaan osaltaan vaikuttanut fiiliksiini. Uudessa paikassa tunnen olevani täydellisen keskiverto. Joissain asioissa parempi kuin joku muu ja joissain asioissa hiukan huonompi. Ja se, sekä varsinkin valmentajien kehut tuntuvat vaihteeksi aivan hiton hyvältä! 

Työ- ja treenikuviot ovat tuttuun tapaan kauden vaihtuessa eläneet vähän ja uusimpana juttuna on erään personal trainerin ehdottama vaihtokauppa. Pidän hänelle vapaamuotoisia tanssi-/jamittelutunteja ja hän tutkii ruokavaliotani ja treenejäni ja pohtii saisimmeko turhan korkean rasvaprosenttini laskemaan. Kävin loppuvuodesta Seca-hyvinvointianalyysissä ja siitä kävi ilmi, että vyötärönympärystä on aivan liikaa (87cm) ja rasvaprosenttini on noussut 36 prosenttiin. Ruokavalioni on jo nyt tarpeeksi hankala johtuen ärtyvän suolen oireyhtymästäni, enkä ole kovin innokas sitä muuttamaan. Mutta joka tapauksessa minusta on kiva saada vinkkejä kokeneelta personal trainerilta ja tutkia saisimmeko suoriin vatsalihaksiini palautettua vähän voimaa nyt, kun ilmeisesti erkauma rupeaa olemaan kurottu umpeen.