sunnuntai 31. joulukuuta 2017

Minfulnessmeditaatio luonnossa

Olen reissussa. Koska kotona on aina kamalasti liikaa tekemistä, huomasin eilen, että minulle tarjoutui tilaisuus tehdä mindfullnesmeditaatio pikkuliikkujien nukkuessa päiväunia. 

Olen yrittänyt taas panostaa meditaatioon ja siihen, että edes kerran päivässä tulisi tehtyä ohjattu meditaatio. Kotona teen parhaillaan kirjan Tietoinen läsnäolo : Löydä rauha kiireen keskellä (Williams & Penman) mukana tulevia ohjattuja meditaatioita. Olen joskus pari vuotta sitten lukenut Mielekkäästi irti masennuksesta : tietoisen läsnäolon menetelmä -kirjan (Williams, Teasdale, Segal ja Kabat-Zinn) ja kopioinut sen mukana tulleet, erittäin hyvät ohjatut meditaatiot puhelimeeni. Meditaatiot kulkevat mukanani missä ikinä olenkin, samoin kuin takin taskun vakiovarusteisiin kuuluvat kuulokkeet.

Eilen tein kolmisoaisen meditaation viimeisen osan ulkona. Meditaatiossa kiinnitetään huomiota ympäröiviin ääniin. Oli ihanaa tietoisesti seurailla äänekkäiden kuusitiaisten touhuja. 




Vaikka ohjatut meditaatiot ovat yleensä tarkoitettu käytettäväksi niin, että meditoiva ihminen (vai pitäisikö sanoa meedio) istuu tai makaa paikoillaan, minä teen usein meditaatiota kävellessä tai ulkona luonnossa seisoskellessa. Koiranulkoilutuslenkit toimivat usein hyvin ja muutenkin välillä ulkona on ainoa mahdollisuus meditoida keskeytyksettä. Välillä tosin meditoin yksi pikkuliikkuja sylissä ja toisen pikkuliikkujan juostessa ympärilläni rinkiä.