Eilinen laktaattitesti sujui käytännössä seuraavasti: Ensin hölkkäsimme lämmittelyksi 500 metriä tutustuen kierrettävään reittiin. Tiesimme, että tulemme juoksemaan saman lenkin aina kahdesti yhteensä viisi kertaa. Ensimmäisellä kierroksella minun piti pitää sykkeet 135-140 lyönnissä/minuutti. Käytännössä jouduin siis enimmäkseen kävelemään. "Maalissa" valmentaja kysyi paljon syke, pisti sormeen reiän ja otti verinäytteen. Seuraavan kilometrin hölköttelin sykealueella 140-145. Jouduin vaihtamaan pari kertaa reippaaseen kävelyyn näilläkin sykkeillä. Väliin jälleen verinäytteen otto. Kolmas kierros meni jo juosten, sykkeet piti pitää alueella 155-165. Verinäyte ja neljännelle kierrokselle sykkeillä 170-175.
Viimeinen kierros piti juosta niin kovaa kuin pystyy, eli määriteltiin maksimisyke. Viimeisellä kierroksella sykkeeni nousi peräti 192 iskuun minuutissa. Ymmärtääkseni on hyvä, että maksimisykkeeni on pikkuisen korkeampi kuin ikään perustuvalla laskutavalla (220-32=188). Viimeinen kierros oli oikeastaan ainoa rankka osuus testijuoksussa. Kiihdyttäminen on minulle todella vaikeaa. Tuntuu, että kehossani ei ole yhtään nopeaa lihassolua. Vaikka vika kierros oli raju, jäi eilisestä testistä tosi hyvät fiilikset. Teemme testin syyskuussa uudestaan, mutta ilman laktaattimittausta ja on kiva nähdä onko vauhdeissa tapahtunut kuinka paljon kehitystä. Tavoitteenani on, että pystyn juoksemaan kaikki kierrokset syyskuussa.
